‹ Takaisin listaan

Vuoden digipalvelu 2021: AINO Chatbot tukee ja auttaa lähisuhdeväkivaltaa kokeneita

· Blogi · Milja Köpsi

AINO Chatbot tukee ja auttaa lähisuhdeväkivaltaa kokeneita

Vuoden digipalvelu 2021 voittaja on AINO Chatbot, joka tarjoaa psykososiaalista tukea ja ohjausta lähisuhdeväkivaltaa kokeneille. AINO on rakennettu yhteistyössä parisuhdeväkivaltaa kokeneiden, ammattilaisten, Hyvinpitely Oy:n ja Felm Suomen Lähetysseuran kanssa. Mukana asiantuntija-apuna projektin alkuvaiheessa ovat olleet myös Nicehearts ry, Naisten Linja, Kynnys ry ja YK:n Technology and Innovation Lab (UNTIL).

”AINO Chatbot tarjoaa tukea ja apua tilanteen ymmärtämiseen. Botin idea on auttaa tunnistamaan väkivallan muotoja: voisiko tässä minun parisuhteessani olla väkivaltaa? Väkivaltaa on usein vaikea tunnistaa ja usein tarvitaan terapeuttista tukea löytää omat voimavarat. Botti tarjoaa tietoa, ohjausta ja yhteystietoja minne voi ottaa yhteyttä. Se on työkalu, joka tulevaisuudessa tarjoaa psykososiaalista tukea, auttaa tunnistamaan väkivaltaa ja osaa ohjata oikean avun piiriin”, Anna Juusela, chatbotin keksijä, kertoo. Botin rinnalle rakennetaan verkkokauppa, jonka kautta erilaiset väkivaltatyön palveluntarjoajat voivat tarjota hyödyllisiä palveluita ja tuotteita väkivallasta selviytyjän tueksi.

Idea syntyi dokumentista

Idea chatbotista lähti alun perin liikkeelle Ylellä vuonna 2016 esitetystä dokumentista nimeltä Sonita, joka käsitteli osaltaan tyttöjen pakkoavioliittoja. Kyseinen dokumentti järkytti Annaa ja herätti turhautumisen. Etenkin, koska hän oli vuonna 2015 saanut tyttären ja pohti millaisen elämän hän joutuisi elämään, mikäli olisi syntynyt vaikkapa Pakistanissa. Tämä turhautuminen jäi elämään omaa elämäänsä ja pikkuhiljaa kiinnostus lohkoketjuteknologiaan ja keinoälyyn alkoi muodostamaan ideaa tyttöjen ja naisten auttamisesta teknologian avulla. Nämä kaikki olivat kuitenkin kaukana siitä mitä Juusela teki yrittäjänä vähittäiskaupan kentällä.

Idea ei kuitenkaan jättänyt Annaa rauhaan ja kun eräässä Blockchain Forumin tilaisuudessa loppuvuodesta 2018 Juusela keskusteli ideasta auttaa tyttöjä pysymään koulussa avioliiton sijaan, häntä kehotettiin hakeutumaan pitchauskilpailuun, joka järjestettiin parin viikon päästä tästä tilaisuudesta. Ensi töikseen Anna googletti mitä tarkoittaa pitchaaminen, sitten hän rakensi pitchin, haki kilpailuun ja pääsi mukaan. Lavalla tapahtui se pahin – päätuomari nauroi päin naamaa ja kyseenalaisti kuka muka pakottaisi tyttärensä avioon. Tämä sisuunnutti Annaa entisestään, sillä hän oli juuri kertonut, kuinka tämä on 12 miljoonan tytön kohtalo joka vuosi.

”Olin, että hitto soikoon! Olen skandinaavinen, valkoinen etuoikeutettu nainen, minuun jäi vellomaan tunne, että on tehtävä jotain. Se ei jättänyt rauhaan”, Anna toteaa.

Ratkaiseva päätös

Alkuvuonna 2019 Anna teki ratkaisevan päätöksen viedä ideaa eteenpäin. Tämä oli pelottava ja haastava päätös sillä kyseessä on vaikuttavuus edellä oleva liiketoiminta eikä sellaisen eteenpäin vieminen ole ihan helppoa. Anna ryhtyi tutkimaan pakkoavioliittoja ja lähisuhdeväkivaltaa tarkemmin mm. haastattelemalla naisjärjestöjä. Heidän kanssaan keskustellessa hän ymmärsi lähisuhdeväkivallan laajuuden ja miten pakkoavioliitot ja kunniaväkivalta ovat osa tätä isompaa ongelmaa. Anna alkoi myös ymmärtämään järjestöjen haasteet ja heidän ongelmansa resurssien riittämättömyydestä psykososiaalisen tuen puutteeseen sekä etenkin maahanmuuttajataustaisten naisten haasteet avun hakemisessa. Järjestöjen edustajat kokivat keinoälyä hyödyntävän työkalun hyödylliseksi, mutta heillä ei ollut mahdollisuuksia lähteä sellaista itse rakentamaan.

”Vuoden 2020 aikana ryhdyimme etsimään väkivaltaa kokeneita haastateltaviksi, joiden avulla kykenimme paremmin ymmärtämään käyttäjien tarpeita ja toiveita. Onneksemme löysimme heitä ja saimme äärimmäisen arvokasta tietoa siitä millainen työkalu olisi heille tarpeellinen. Ymmärsimme, että ihmiset kokivat haastavaksi löytää oikeaa ja samaistuttavaa tietoa. Monelle oli epävarmaa mistä tietoa voisi lähteä etsimään, ja sitten päätyy iltalehden lööppeihin ja ajattelee ettei minun tilanteeni ole näin paha. Meidän työkalumme pyrkii siihen, että sen kanssa voi rauhassa tutustua omaan tilanteensa, hankkia tietoa ja saada ohjausta. ”

Loppuvuodesta 2020 löytyi myös kumppaniksi Hyvinpitely Oy, joka tarjoaa terapiapalveluita lähisuhdeväkivallan kokijoille ja tekijöille. ”Käynnistimme myös FELM – Suomen Lähetysseuran kanssa projektin Fingo Powerbank rahoituksella Tansaniassa kartoittaaksemme mahdollisuuksia AINOn jalkauttamiseksi Tansanian markkinoille. Marraskuussa 2021 saimme Sveitsin Suurlähetystöltä rahoituksen jatkoprojektille Tansaniassa, jonka aikana rakennamme edistyneemmän, keskusteluun kykenevän version AINOsta, jota on tarkoitus pilotoida ensi vuoden aikana”, Juusela kertoo.

Suomi on toiseksi väkivaltaisin maa Euroopassa

Suomen tilanne on hälyttävä. ”Meillä on pitkä vaikenemisen kulttuuri. Mitä tapahtuu kotona, pysyköön siellä, häpeä on suuri. Suomessa näkyy vielä vahvasti sodan jälkeiset traumat”, Anna kertoo.

Korona lisäsi lähisuhdeväkivaltaa entisestään. Kun jäätiin neljän seinän sisälle, väkivalta lisääntyi. Lähisuhdeväkivalta vaikuttaa myös lapsiin. Lapset kuulevat ja näkevät, heille tulee turvaton olo. Tämä vaikuttaa myös äidin jaksamiseen. Lähisuhdeväkivallalla on selvä yhteys mm. mielenterveysongelmiin, työllistymisen haasteisiin ja sairaspoissaoloihin.

”Meillä on tavoitteena tarjota yrityksille ns. työterveyspakettia. Tämä olisi win-win kaikille, väkivaltaa kokeva saisi tukea, apua ja ohjausta, ja sen avulla sairaspoissaolot vähenisivät ja olisi helpompaa keskittyä taas työhön”, Anna kertoo.

Suomessa ollaan vaikeassa tilanteessa. EU-komissio on antanut noottia, että pitäisi tehdä konkreettisia toimenpiteitä.

”Väkivallankokija joutuu lähtemään ja palaamaan n. 7 kertaa ennen kuin pääsee irtautumaan suhteesta. Jokainen päätöksen hetki on aina vaarallisempi. Henkirikokset tapahtuvat, kun pyrkii irtautumaan suhteesta”, Juusela toteaa.

Lähisuhdeväkivalta on piilorikollisuuta, vain n. 10 % tulee poliisin tietoon. Lähisuhdeväkivaltaa kokevat törmäävät usein myös vähättelyyn, siihen, että heitä ei uskota. ”Joudutaan uudestaan ja uudestaan kertomaan ongelmista esimerkiksi lääkärille, saamatta tarvittavaa ohjausta. Victim blaming, uhrin syyllistäminen, on valitettavan yleistä myös auttavilta tahoilta. Kysytään mitä sinä olet tehnyt, kun toinen noin hermostuu, miksi sinä et ole lähtenyt. Se ei ole niin helppoa, suhteessa on myös hyviäkin asioita. Se voi olla vuosienkin prosessi, apua tarvitaan pitkäjänteisesti”, Anna toteaa.

Pääsy palveluun kaikkialta

”Halusimme, että AINO Chatbottiin pääsee kaikkialta, ei vain omasta puhelimesta. Ei applikaatiota, ei riskiä, että väkivallantekijä löytäisi sen puhelimesta”, Juusela kertoo.

AINO Chatbot löytyy tällä hetkellä narsismi.infon sekä Hyvinpitely Oy:n sivuilta. Tulevaisuudessa bottia tarjotaan järjestöille, jotka auttavat väkivaltaa kohtaavia naisia. ”Unelmana olisi, että AINO voisi löytyisi mahdollisimman monesta paikasta, esimerkiksi verkkokaupoista sekä reaalimaailmasta mm. kauppakeskuksista, niiden vessoista ja peileistä QR-koodien avulla. Fokuksena on lisätä tietoisuutta markkinoinnin avulla ja madaltaa kynnystä puhua.”

Idea, mutta ei teknologian osaamista?

Anna tiesi vähän koodaamisesta, mutta se ei itsessään kiinnostanut häntä. Hänellä oli ennen kaikkea kyky hahmottaa mitä kaikkea teknologialla voidaan saada aikaan. ”En ole ollut koodari, en feministi, en järjestöaktiivi, en ole ollut hyväntekeväisyysjärjestöissä mukana, mutta minulla on tällainen idea keinoälystä. Mietin ottaako kukaan minua vakavasti”, Anna naurahtaa.

Juusela kuitenkin muistuttaa, että aina ei tarvitse olla se, joka toteuttaa ja tekee, vaan tarvitaan myös ihmisiä, jotka hahmottelevat ja ideoi. Kaikkea ei tarvitse osata itse, tärkeämpää on löytää ihmisiä, jotka ymmärtävät ideasi. ”Hyvin pitkälle pääsee ilman teknologian osaamista. Jos on pienikin kipinä, niin sinne vaan! Kiinnostusta, sisua ja uskoa itseensä, sitä se vaatii. Uskoa, että kyllä minä voin oppia ja päästä eteenpäin”, Anna kannustaa.

Juusela lisää loppuun vielä oman toiveensa: ”Toivon, että maahanmuuttajanaiset tulisivat teknologian pariin. Meidän maahanmuuttajanaisillamme on niin paljon hyvää tietoa jaettavana!”

Haastattelimme:

Anna Juusela
CEO/Founder We Encourage

 

Milja Köpsi.

Milja Köpsi

Mimmit koodaa ohjelman vetäjä. Blogiartikkeleistani löydät alalla työskentelevien tai alalle opiskelevien henkilöiden haastatteluja sekä muita tärkeitä nostoja toimialaltamme.

Lisää artikkeleita