‹ Takaisin listaan

Vakituinen työpaikka tarjoutui alan vaihtajalle jo kesken opintojen

· Blogi, Pohjois-Karjala, Uratarinat · Milja Köpsi

Veera Aaltonen on alun perin suorittanut sosionomin opintoja ammattikorkeakoulussa noin 1,5 vuoden ajan, kunnes hän alkoi miettimään voisiko joku muu juttu tuntua enemmän omalta. Miten on mahdollista, että tietojen käsittelyä vasta opiskeleva nuori nainen sai suoraan tarjouksen vakituisesta työpaikasta jo ennen ensimmäistä työharjoittelua? Miten Mimmit koodaa-ohjelma on auttanut huijarisyndrooman kanssa? Tutustu Veeran tarinaan tässä kirjoituksessa!

Ajatuksen pidempään kypsyttäminen aiheutti nopean alan vaihdoksen

Veera on aina saanut perheeltä kannustusta ohjelmoinnin ja tietokoneella tekemisen pariin, mutta nuorempana epäilykset siitä, olisiko hänestä kyseiselle alalle olivat liian vahvasti läsnä. Ajatus vaati sen, että Veera sai kypsytellä sitä hieman pidempään ja sen seurauksena tulikin nopea alan vaihdos: Veera alkoi itsenäisesti opiskelemaan ohjelmointia ja totesi muutaman kurssin perusteella, että tämä on hänen juttunsa. Sosionomin opinnot saivat jäädä ja tilalle tuli yhteishaun pääsykoemateriaalit, joita Veera eli ja hengitti vahvasti aina pääsykoepäivään saakka.

“En ole ollut koskaan erityisen hyvä koulussa, arvosanat olivat keskimääräisiä ja pääsykoetilanteet ovat aina olleet iso kauhun paikka. Muistan kun istuin pääsykoetilaisuudessa ja salin eteen asteli mies, joka ilmoitti, että noin 8 % meistä pääsee sisään. Katsoin hieman kauhuissani selkäni taakse ihmismäärää, joka salissa istui. Koko auditorio oli pakattu aivan täyteen”, Veera muistelee pääsykokeissa kokemaansa jännitystä.

“Jotenkin sitten päädyin siihen 8 % joukkoon ja pääsin opiskelemaan vieläpä ykkösvaihtoehtooni eli Haaga-Heliaan tietojenkäsittelyn tradenomiksi. Hyväksyin paikan riemun kiljahduksin!”

Veera aloittaa opiskelemaan nyt viimeistä vuotta eli niin sanottu kahden ja puolen vuoden rajapyykki on saatu pakettiin. Valtaosa kursseista on suoritettu ja työharjoittelu on opinnoissa tällä hetkellä ajankohtainen.

Harjoittelupaikkaa etsittiin, mutta vakituinen työsopimus saatiin

Työharjoittelupaikkaa etsiessä Veera huomasi hyvin nopeasti, kuinka monessa vastavalmistuneelle suunnatussa työpaikkailmoituksessa vaadittiin kuitenkin useamman vuoden työkokemus ja ohjelmistokieliäkin piti osata montaa eri sorttia.

“Totesin siinä kohtaa, että lähden etsimään harjoittelupaikkoja, joissa todella haluaisin työskennellä. Hain paikkaan, josta en ollut edes varma mitä työ oikeasti pitää sisällään. Työpaikkailmoituksen tittelinä oli Junior Test Automation Engineer. Jäin miettimään, että testiautomaatiosta ei ole kyllä koulussa ollut juurikaan puhetta, mutta se vaikuttaa mielenkiintoiselta”, Veera naurahtaa ja jatkaa:

“Ajattelin, etten voi saada työpaikkaa jos minulla ei ole tehtävistä selkeää kokemusta tai edes selkeää mielikuvaa siitä mitä paikka pitää sisällään. Päätin kuitenkin hakea. Saatekirjettä ei vaadittu, mutta halusin sellaisen tehdä ja hyvä niin: oma persoona ja motivaatio vaikuttivat varmasti siihen lopputulokseen, että sain kyseisen työpaikan!”

Sen lisäksi, että Veera onnistui saamaan työpaikan heti ensimmäisellä hakemuksella, hän todella sai työpaikan – ei harjoittelupaikkaa, vaan ihan vakituisen ja kokoaikaisen työpaikan. Veera on tästä todella innoissaan ja valmiina tammikuussa alkavaan upeaan mahdollisuuteen päästä rakentamaan omaa uraa alalla!

This Is Not a Webinar poisti ison taakan harteilta

Palataan opintojen alkuun eli 2,5 vuoden takaiseen aikaan. Veera ehti opiskella paikan päällä koulussa noin puolen vuoden ajan ja loput opinnoista on suoritettu etänä.

“On ollut aika rankkaa ja opinnot ovat vaatineet todella paljon työskentelyä. Olen halunnut mahdollisimman hyvän keskiarvon etenkin, kun sellaista ei ole ollut aiemmassa koulutustaustassa. Vitosia alkoikin tippumaan suht usein ja nälkä kasvoi syödessä. Olen saanut pidettyä 4,5 keskiarvon koronasta huolimatta. Tästä päästäänkin huijarisyndroomaan: on ollut tosi erikoista huomata itsestään, kun koulumenestys sanoo aivan toista mitä oma kokemus ja tunteet. On ollut vahvasti sellainen tunne, etten ole tarpeeksi hyvä ja yritän vaan huiputtaa muita uskomaan, että osaisin ja tiedän mitä teen. Kauhistutti tosi suuresti ajatuskin työharjoittelusta”, Veera avaa ajatuksiaan monelle tutusta huijarisyndroomasta.

“Sosionomikoulussa eka harjoittelu oli ensimmäisen vuoden opintojen jälkeen. Nykyisessä koulussa opintoja on takana yli kaksi vuotta ja silti töiden aloittaminen pelottaa paljon enemmän. Tiedän, että koulumenestykseni on hyvä, olen oppinut kursseilla sen mitä pitää, mutta tästä huolimatta vahva riittämättömyyden tunne painaa usein mieltä.”

Veera oli kuullut Mimmit koodaa -ohjelmasta jo silloin, kun hän ylipäänsä lähti miettimään ohjelmointia ja sen opiskelua. Yhteisö vaikutti innostavalta, turvalliselta ja samaistuttavalta. Veera on saanut helpotusta myös huijarisyndroomaan MK-ohjelman kautta:

“This Is Not a Webinar -virtuaalitapahtumassa oli yksi puheenvuoro, joka käsitteli nimenomaan huijarisyndroomaa. Osallistuin webinaariin ja tarkoitus oli vain vähän kuunnella tärkeimpiä puheenvuoroja opintojen ohella, mutta kävikin niin, että webinaarin seurasi tiivisti alusta loppuun itseni lisäksi myös mieheni, joka ei todellakaan ole edes tältä alalta”, Veera naurahtaa.

“Valtava taakka nousi pois harteiltani huijarisyndroomaa käsittelevän puheenvuoron myötä. Puheenvuorossa pyydettiin kirjoittamaan kommenttikenttään kuinka moni on kärsinyt huijarisyndroomasta, eikä kommenttikenttää ehtinyt edes lukea – niin moni oli huutamassa hep ja nostamassa kättänsä ylös. Tämä oli minulle todella tärkeä hetki ja tajusin, etten ole yksin tämänkään tunteen kanssa ja tämä on tosi yleistä. Se oma tunne ei välttämättä kerro mitään niistä oikeista taidoista. Tämä oli ehdottomasti itselleni webinaarin tärkein puheenvuoro, koska huijarisyndrooma on aiheuttanut taakkaa opintoihini”, Veera kertoo.

Mimmit koodaa tuo tärkeän turvaverkon

“Ala on laaja, monimutkainen, vaikea ja ihanan monipuolinen. Se aiheuttaa tilanteen, jossa vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia on niin paljon, että on tosi vaikea lähteä miettimään mitä kohti ohjaa omaa tekemistään ja mikä musta oikein tulee. MK järjestää paljon tapahtumia, koulutuksia, ATK-kerhoja, puheenvuoroja ja niin paljon sellaista tietoa, joka on lähempänä itseä verrattuna siihen infoon mitä esimerkiksi googlettamalla löytää. Todellisen ihmisen omat kokemukset resonoi paljon enemmän, siinä on samankaltaisuus mukana.”

Veera kokee, että on tärkeää nähdä itsensä kaltainen ihminen edustettuna. Joukossa on myös paljon muita alan vaihtajia, joten vertaistukea löytyy, eikä verkostoituminen olisi Veeran mukaan onnistunut korona-aikana näin hyvin ilman Mimmit koodaa -ohjelmaa:

“Tuntuu, että on oma turvaverkko, kun tietää miten ystävällisiä ja auttavaisia ihmiset Mimmit koodaa -yhteisössä on. Jos mieleen tulee joku kysymys, voin lähettää sen vaikka Miljalle (Milja Köpsi) ja tiedän, että hän tekee kaikkensa auttaakseen vaikka ei edes tunneta. Verkostoituminen tällaisena aikana on ollut tosi vaikeaa. This Is Not a Webinarin ansiosta olen saanut paljon enemmän verkostoja, kuin mitä muuten olisin koko kahden vuoden opiskelun aikana onnistunut hankkimaan, kiitos koronan.”

Lopuksi Veera nostaa esille sen, miten paljon virtaa omaan tekemiseen vertaistuella ja MK:n tapahtumilla saa aikaan:

“Se on kuin oman motivaation pikalataus. Itsenäinen opiskelu voi olla ajoittain aika yksinäistä. Koulussa paikan päällä tutustui kuitenkin kurssikavereihin tauoilla ja luokkahuoneen edessä odotellessa. Nyt kaikki tulevat tasan tiettyyn kellonaikaan etäluennolle ja lähtevät tismalleen samaan aikaan pois. Osa luokkakavereista on minulle tällä hetkellä vain kirjainyhdistelmiä, joiden kasvoja en ole koskaan nähnyt, enkä tiedä välttämättä edes heidän oikeaa nimeään.

Yksin kotona opiskelu päivästä toiseen voi tuntua joskus pakkopullalta ja turhauttaa. Kun on ollut joku MK-tapahtuma, edes etänä, on siitä saanut niin paljon virtaa omaan tekemiseen ja tuntuu, kuin motivaatioon käytettävät akut olisi ladattu saman tien täyteen. Siitä tulee ihan uutta intoa opintoihin, saa uusia ideoita ja huomaa taas jonkun ihan uuden mahdollisuuden tällä alalla!”

Haastattelimme

Veera Aaltonen
Jr. Test Automation Engineer
VALA

 

Alanvaihtaminen ja uuden oppiminen vaativat esikuvia sekä vertaistukea!

Teemme uratarinoita #MimmitKoodaa Pohjois-Karjala hankkeessa, joka tarjoaa paikallisesti aikuisille naisille maksutonta matalan kynnyksen valmennusta ohjelmistokehityksestä. Hankkeen toteututusaika on 01.03.2021 – 30.04.2023 ja sitä on mukana rahoittamassa Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus – Vipuvoimaa EU:lta!

Hanke-logot.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Milja Köpsi.

Milja Köpsi

Mimmit koodaa ohjelman vetäjä. Blogiartikkeleistani löydät alalla työskentelevien tai alalle opiskelevien henkilöiden haastatteluja sekä muita tärkeitä nostoja toimialaltamme.

Lisää artikkeleita