Datasta arvoa? – Apuja datan hallintaan tarvitaan!
Teollisuudessa eletään neljättä vallankumousta ja vallankumouksen lipuissa eivät liehu trikolorit vaan binääriset ykköset ja nollat.
Teollisuudessa eletään neljättä vallankumousta ja vallankumouksen lipuissa eivät liehu trikolorit vaan binääriset ykköset ja nollat.
Suomalaiset teollisuusyritykset investoivat nyt voimakkaasti dataan perustuviin ratkaisuihin ja Euroopan komissio on ottanut teollisen datan lippulaivahankkeekseen. Eurooppalaisessa sääntelyputkessa on merkittäviä dataan ja sen hallintaan vaikuttavia hankkeita: Teollisen datan sääntöjä määrittävä Data Act, korkean riskin tekoälyn käyttöä ohjaava AI Act sekä kestävän suunnittelun asetus, jolla asetetaan oikeudellinen kehys digitaaliselle tuotepassille. Myös energiatehokkuusvaatimukset ja vastuullisuusvaatimukset kiristyvät ja täsmentyvät lähivuosina.
Sääntely realisoituu yrityksissä organisatorisiksi ja toiminnallisiksi vaatimuksiksi. Vaatimuksissa punainen lanka on data ja sen hallinta.
Valmistavan teollisuuden yritykset ovat datan suhteen varsin jakautuneet. Meillä on alansa johtavia konepaja- ja elektroniikkateollisuuden yrityksiä, jotka suvereenisti pyörittävät data-alustoja, joissa data virtaa sujuvasti rajapintojen läpi eri toimijoille ja voidaan jo puhua datatuotteista. Vastapainona tälle on suuri joukko yrityksiä, joissa vasta harkitaan ensimmäisiä askeleita datan hyödyntämiseen. Alkua ja suuntaa ei ole helppoa löytää, mutta esimerkit ovat rohkaisevia: yritykset kokevat saavansa datan hyödyntämisestä merkittävää liiketoiminnallista lisäarvoa ja kasvanutta asiakastyytyväisyyttä.
Datan hallinnassa ollaan vasta alkuvaiheessa. Käytännöt kehittyvät nyt erityisesti Keski-Euroopassa International Data Spaces Associationin viitoittamana ja suomalaisten yritysten tulisi saada omat kehityshankkeensa nopeasti alkuun.
Merkittävät säädökset, data- ja tekoälysäädös ovat tulossa voimaan näillä näkymin vuoden 2026 alussa. Digitaalista tuotepassia voidaan odottaa vuoden-kaksi sen jälkeen. Jotta yritykset voivat kääntää uuden sääntelyn tuoman murroksen edukseen, tulee niillä olla selvät sävelet oman datansa suhteen. Oma data voi tarkoittaa niin omien tuotteiden kuin näiden valmistukseen käytettyjen koneiden ja ohjelmistojen generoimaa dataa. Kun omaa dataa yhdistellään kumppaneilta ja muilta tahoilta saatuun dataan, syntyy mahdollisuuksia niin pienempiin kuin isompiin tuottavuusloikkiin. Tämä edellyttää edistynyttä datan hallintaa, jotta yrityksillä on tieto datan jakamiseen ja käyttöön vaikuttavista ominaisuuksista helposti saatavilla. Kun data on helposti saatavilla, voidaan yrityksissä kääntää se tukemaan yrityksen menestystä – tehostamaan toimintaa ja vahvistamaan väitteitä vastuullisuudesta.
Kannustan softayrityksiä tutkimaan uuden sääntelyn avaamia mahdollisuuksia ja rakentamaan omia ratkaisuja tukemaan datan hallintaa yrityksissä. Hyville ratkaisuille on tilausta Eurooppaa ja maailmaa myöden.
Kunnianhimo kannattaa asettaa korkealle. Tietosuojasääntelyn uudistus tuli voimaan vuonna 2018 ja vieläkin askarrellaan pitkälti perusasioiden kanssa. Uusi sääntely tulee kiihdyttämään erityisesti yksityisyyttä suojaavien ja datan käyttökelpoisuutta vahvistavien tekonologioiden ja ratkaisujen – kuten vahvan pseudonymisoinnin ja anonymisoinnin – kysyntää.
Jussi toimii EU-regulaatiosta vastaavana johtajana ja hänellä on pakkomiellettä lähestyvä mielenkiinto datan mahdollisuuksiin, pyöräilyyn, suksiasioihin ja purjehdukseen.
Teknologiateollisuus on Software Finlandin yhteistyökumppani.
