‹ Takaisin listaan

Matka sote-alalta it-alalle

· Blogi

Uratarinani alussa yhdeksännellä luokalla päädyin valitsemaan lähihoitajaopinnot, koska olin kuullut, että alalla tulisi aina riittämään töitä. En valinnut alaa kiinnostuksesta, vaan koska kuvittelin sen olevan järkevää. Valmistumisen jälkeen työskentelin muutaman vuoden parissa eri työpaikassa, mutta olin jatkuvasti todella kuormittunut, sillä ammatti ei ollut minulle sopiva. Yritin etsiä omaa paikkaani mm. opiskelemalla hetken viestintää, perustamalla ystävien kanssa markkinointialan yrityksen, osallistumalla startup-projektiin ja opiskelemalla viittomakielen tulkin tutkinnon. Kaiken ohella tein aina ilta- ja viikonlopputöitä lähihoitajana mahdollistaakseni kaiken muun.

Viittomakielen ja puhevammaisten tulkiksi valmistuttuani sain vakituisen työn perusterveydenhuollossa lasten puheterapiayksikön kommunikaatio-ohjaajana. Uskoin löytäneeni parhaan työn, mitä sote-alalla voi saada, koska ensimmäistä kertaa sain kokea mitä itsenäinen asiantuntijatyö on ja sen kautta aloin pikkuhiljaa tunnistamaan millainen työ sopii minulle. Ymmärsin vihdoin mistä jatkuva kuormittuminen oli johtunut; tarvitsin enemmän omaa tilaa ja rauhaa. Siihen saakka olin työskennellyt vain ympäristöissä, joissa ollaan jatkuvasti toisten ihmisten kanssa tekemisissä ja etenkin vammaistyössä ollaan usein hyvinkin tiiviisti yhdessä sekä työntekijöiden, että asiakkaiden kanssa eikä edes tauot tarjoa madollisuutta rauhoittumiseen.

Työskentelin kommunikaatio-ohjaajana kaksi vuotta ja huomasin nauttivani eniten kaikista niistä työtehtävistä, jotka eivät varsinaisesti liittyneet perustyöhöni. Sain toimia tiimin digimentorina ja pääsin mm. tekemään etäterapiaan sähköistä harjoitusmateriaalia. Pikkuhiljaa alkoi myös tuntua kuin olisin vahingossa jäänyt loukkuun sote-alalle, vaikka olin tiennyt jo 15-vuotiaana, ettei ala ole minua varten.

Ala vaihtoon ilman uutta tutkintoa

Olin varovasti alkanut kurkkimaan avoimia työpaikkoja, vaikka en tosissani vielä ajatellut työpaikan vaihtamista. Yhtenä päivänä puolisoni näytti minulle työpaikkailmoitusta, jossa haettiin Junior Modern Work Spesialistia. Katsoin epäuskoisena nimikettä ja naurahdin vitsille, sillä en ymmärtänyt yhtään mitä se tarkoitti. Puolisoni kannusti kuitenkin perehtymään ilmoitukseen ja yritykseen tarkemmin, sillä hän oli kuullut työnantajasta paljon hyvää. Ajattelin silti, etten voi hakea tuollaista työtä lähihoitajan ja viittomakielen tulkin papereilla. Ajatus jäi kuitenkin kytemään ja lopulta totesin, että ei siinä mitään häviäkään ja soitin Marskidatan modernin työn asiantuntijalle Emma Klénille. Puhelun aikana kysyin miljoona kysymystä ja Emma sai vastauksillaan minut vakuuttuneeksi siitä, että minun todella kannattaisi hakea kyseistä työtä.

Väsäsin työhakemusta monta päivää, etsien työhistoriastani kaikki ne elementit, joista uskoin olevan hyötyä. Olihan minulla jo hyvä käsitys itsestäni työntekijänä ja kokemusta itsenäisestä asiantuntijatyöstä. Hallitsin oman ajankäyttöni ja työpäivien suunnittelun. Olin ohjannut ja tukenut asiakkaita päivittäisten rutiinien muutoksessa, joilla tuettiin lasten kielen kehitystä – samaa toimintatapojen muutosta tarvitaan, kun muutetaan jokapäiväistä tapaa tehdä työtä. Korona oli myös pakottanut silloisen työtiimini siirtymään etävastaanottoihin, joten olin tiimin digimentorina auttanut toisia laitteiden ja sovellusten käytössä viimeajat melko aktiivisesti. Kaikkia näitä asioita toin hakemuksessani esille unohtamatta yrittäjyyskokemusta. Vaikken ollut opiskellut enkä työskennellyt it-alalla, löysin yllättävän paljon asioita, joista voisi olla uudessa työssä hyötyä.

Lopulta matka siitä, kun kurkistin epävarmana avoimia työpaikkoja siihen, kun olin allekirjoittanut uuden työsopimuksen, tapahtui kuukauden sisällä.

Mitä Marskidatan modernin työn asiantuntija tekee?

Modernin työn asiantuntijana en ole tekninen asiantuntija, vaan minun tulee hahmottaa käyttäjänäkökulma ja Microsoft 365 ympäristön tuomat mahdollisuudet, sillä ainakin toistaiseksi toimimme pääasiassa siinä ympäristössä. Minun tehtävänäni on etsiä asiakkaiden kanssa ratkaisuja työn modernisoimiseen tai työtapojen kehittämiseen. Miettiä, millä sovelluksilla ja millaisilla toimintatavoilla saadaan mahdollistettua esimerkiksi etä- ja hybridityöskentely tai mitä turhia manuaalisia prosesseja voitaisiin automatisoida. Minä pohdin käytännön tarpeita ja rakennan digitaalisia työympäristöjä siihen pisteeseen asti, jonka hallitsen ja meidän System Specialistit hoitavat teknisesti vaativammat tehtävät. Tällä hetkellä nautin eniten sisäisten viestintäsivujen rakentamisesta, sillä silloin saan työskennellä itsekseni omassa tahdissa. Lisäksi opiskelen jatkuvasti ja kehitän taitojani, jotta voin tehdä toteutuksia koko ajan pidemmälle, ennen kuin tarvitsen teknistä apua.

Vuoristoradan kyydissä

Ensimmäisen puolen vuoden aikana olen istunut melko hurjan vuoristoradan kyydissä. On ollut päiviä, kun olen kulkenut pää pilvissä ihmetellen, miten ihmeessä olen saanut tällaisen mahdollisuuden. Toisaalta on myös ollut päiviä, kun olen tuskaillut, etten osaa mitään ja hengaillut sen kuuluisan huijarisyndrooman kanssa. Minun on ollut välillä vaikea päästää irti aiemmin opituista toimintatavoista ja en ole aina osannut heti ilmaista, jos jokin asia on tuntunut liian vaikealta. Olen oppinut aiemmin siihen, että työtehtävät ovat ylhäältäpäin määrätyt eikä niihin ole voinut juuri vaikuttaa. Nyt tämä on kuitenkin toisin ja koetan sisäistää sitä, että saan vaikuttaa sekä omaan, että yhteiseen tekemiseen ja toiminnan kehittäminen ei ole hidasta ja byrokraattista.

Kaikista eniten olen kiitollinen uudessa työssäni siitä, että olen voinut vaikuttaa omiin työtehtäviini ja että juniorina minulla on mahdollisuus (ja velvollisuus) käyttää työaikaani opiskeluun. Se mahdollisti uudelle alalle siirtymisen ja auttaa uuteen asiantuntijarooliin kasvamisessa.

Mistä rohkeus hypätä uuteen ja tuntemattomaan?

Tämä on varmasti se vaikein kysymys. Mistä sen rohkeuden oikein saa? Minä tarvitsin siihen ulkopuolisen rohkaisijan, oman puolisoni kuka uskoi kykyihini ja mahdollisuuksiini. Haluaisin omalla tarinallani rohkaista sinua olemaan utelias. Jos it-ala (tai jokin muu) kiinnostaa edes pikkurillin pään verran, kannattaa tutkia avoimia työpaikkoja ja tutustua alan monipuoliseen työtarjontaan ennakkoluulottomasti. Ja kuten itse opin, myös ne ilmoitukset kannattaa avata, joiden tittelit eivät sano itselle yhtään mitään. Etenkin junior -etuliite tietää alanvaihtajalle yleensä hyvää. Ja aina kannattaa soittaa ja kysyä lisätietoja, työpaikkailmoitukset eivät yleensä kerro kaikkea.

Vinkkilista alanvaihdosta haaveileville – mitä olisin itse halunnut kuulla reilu puoli vuotta sitten

  1. Tutki etenkin junioritason työpaikkoja avoimella mielellä – älä tuijota titteleitä, vaan avaa ilmoitus ja koeta saada selville mitä rooli oikeasti tarkoittaa.
  2. Katso ilmoituksessa lueteltuja toivottuja ominaisuuksia sormiesi läpi: jos yksikin osuu sinuun, siirry vinkkilistani kohtaan kolme.
  3. Soita ja kysy lisätietoja, et häviä siinä mitään – kysy mitä työ käytännössä on ja mitä vähimmäisvaatimuksia hakijalta odotetaan.
  4. Pohdi omaa työhistoriaasi suhteessa haettavaan työpaikkaan. Unohda substanssiosaaminen ja maalaile laajempaa kuvaa.
  5. Millaisia ihmissuhdetaitoja, itsetuntemusta, yhteistyötaitoja, sopeutumiskykyä, uuden oppimista, oman työn hallintaa jne. olet oppinut työurasi ja harrastustesi
    kautta.
  6. Älä vähättele taustaasi, sillä it-alalla kaivataan monipuolista näkemystä ja kokemusta, sillä työskentelemme käytännössä kaikkien muiden alojen kanssa. Sitä vahvempi it-talo, mitä laajempi kokemus eri aloilta talon sisältä löytyy, näin itse ainakin ajattelen. Pidä tämä mielessä, jos mietit, miten ihmeessä voisit omalla koulutuksellasi ja työkokemuksellasi hakea it-alalle.

Tsemppiä haaveiden tavoitteluun kirjoittelee
Heli Eerola

Ps. verkostoidun mielelläni LinkedInissä

4 vastausta artikkeliin “Matka sote-alalta it-alalle”

  1. Mia-Marja Laakso sanoo:

    Kiitos tästä Heli! Tämä rohkaisi katsomaan työpaikkoja uusin silmin ja kohti sitä, millaisen työn koen omakseni. Olen myös alanvaihtaja ja edelliseltä ammatiltani sosionomi ja nyt opiskelen koneoppimisen ja ohjelmoinnin insinööriksi. Upeaa löytää muitakin samankaltaisella taustalla olevia! Eli rohkeasti ja ennakkoluulottomasti vaan uutta kohti! Ps. Löysin sinut linkkarista

  2. Heli Eerola sanoo:

    Vau kiitos palautteesta Mia-Marja! <3

  3. Saara Nyyssönen sanoo:

    Olipas ihana ja kannustava kirjoitus! Itsekkin sote alalta uusiin kuvioihin sukeltanut ja työnhakua mietittävä lähiaikoina. Kirjoituksesi ja vinkkilistasi tuli kyllä sopivaan saumaan! Kiitos kirjoituksestasi:)

  4. Heli Eerola sanoo:

    Kiitos Saara lämmittävistä sanoista <3 Ja hurjasti tsemppiä ja itsevarmuutta työnhakuun!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.