‹ Takaisin Blogit-pääsivulle

Inklusiivisuus mukaan julkisiin startup- ja kasvuyrityspalveluihin

· Blogi · Hannaliisa Johnson

#MimmitKoodaa
#MimmitStarttaa

Kuka tekee startup- ja kasvuyritysten julkisesta palveluekosysteemistä Suomessa inklusiivista? Koska sitä se ei ole.

Jokainen yrittäjähenkinen suomalainen on Suomen startup- ja kasvuyritys-skenestä tietoinen ja hyvin moni muukin. Harvempi tietää, että sen syntyminen on ollut merkittävää yritystapahtuma Slush’ia pidempi kehityskulku. Yliopistouudistusta ja Aalto-yliopistoa edeltäneen Teknillisen korkeakoulun Otaniemen kampuksella aloitettiin jo 2000-luvun alkupuolella toimenpiteitä, jotka johtivat ketjureaktiona siihen, mitä kasvuyritys-skenessä nyt tapahtuu.

Kasvuyrittäjyyteen on helpointa kasvaa tietynlaisesta taustasta tulevan yliopisto-opiskelijan

Slush’in ansiosta yrittäjyydellä on Suomessa tänä päivänä aivan toisenlainen kaiku, kun esimerkiksi 90-luvun alun lama-aikana. Kasvuyrittäjyydestä on tullut mediaseksikästä, mutta ei inklusiivista. Kasvuyrittäjyyteen siivilöidytään yhä useammin hyvin tietynlaista kaavaa noudattavan vaiheistuksen läpi, johon tietyistä yliopistoista vastavalmistuneiden on helpointa kiinnittyä osallisiksi.

Nuorissa on tulevaisuus ja niin onkin, mutta ei ainoastaan nuorissa. Ei ainoastaan tietyn yliopistokoulutuksen saaneissa, eikä ainoastaan tietynlaisesta taustasta tulevissa ihmisissä, joiden koko elämän sosiaalinen perhe- ja kaveriverkosto toimii vauhtikaistana parhaiden yhteiskunnallisten menestystekijöiden äärelle. Vain kaikkien ammatti- ja ikäryhmien saumattomalla yhteisvoimalla rakennetaan sellaista yritysmaailmaa, joka kestää arvopohjaltaan muutakin kuin alustatalousyrityksen nousun ja laskun, tai liian varhaisen myynnin ulkomaille.

Vaikka maailman seuratuimmat taloustieteilijät ja ajatushautomot ovat jo tovin nostaneet kansainväliseen keskusteluun globaalin paineen nollata tai muuttaa kapitalismi, iso osa kasvuyrityksistä joista nyt iloitaan ei yllä kilvoitteluun paremman talousjärjestelmän puolesta. Monissa tapauksissa päinvastoin. Suurinta osaa näistä yrityksistä johtaa niiden sukupolvien hyväosaiset, jotka eivät ole kokeneet läntisessä maailmassa kovia.

Julkiset toimijat haluavat kiinnittyä osaksi kasvuyritysten menestystä, eivät tukea isompaa systeemistä muutosta

Aivan viime vuosien aikana julkinen sektori on hakenut sellaista tartuntapintaa erityisesti Aalto-yliopiston Entrepreneur Society’n ja yritystapahtuma Slush’in synnyttämien kasvuyrityksien menestyksen vauhtikaareen, joka näkyy esimerkiksi Helsingin kaupungin startup- ja kasvuyrityksille suunnatun palveluekosysteemin muutoksena. Kun Suomen ensimmäistä isoa kiihdyttämöohjelma Vigoa – jonka kautta Suomessa jaettiin ensimmäiset merkittävät pääomasijoitukset uuden ajan kasvuyrityksiin – rahoitti Työ- ja elinkeinoministeriö, valtion omistama erityisrahoittaja Finnvera ja pääomasijoittajat, on kiihdyttämötoiminta nykyään omaksuttu osaksi esimerkiksi Helsingin kaupungin julkista palveluvalikoimaa. Siihen palveluvalikoimaan on kytketty monia kaupallisia toimijoita ja palveluntarjoajia.

Itse kaupunkiorganisaation oma todellinen vaikuttavuus osana kasvuyritysten menestystä ei ole niin helposti mitattavissa, kun mitä esimerkiksi Helsingissä sijaitsevan ja kaupungin omistuksessa olevan Maria 01 startup-kampuksen ja kehitysyhtiön vaikuttavuusraportilla halutaan veronmaksajille kommunikoida. Julkisen sektorin toteuttamassa yritysten toimintaedellytyksien edistämisessä valitettavasti näkyy, miten julkiset toimijat ottavat omaksi tuloksekseen myös yksityisen sektorin liiketoiminnan tuloksia.

Kasvuyrittäjän hikityötä ei kuitenkaan voi koskaan paikata parhaimmillakaan julkisilla palveluilla.

Mitä Suomen nykysysteemi ei tunnista?

Suomalaisen julkisen startup- ja kasvuyrityksille suunnatun palveluekosysteemin oma kasvutarina on osittain positiivinen asia, mutta se ei noudata niitä inklusiivisuuden periaatteita, joita julkinen toimija kuten Helsingin kaupunki muutoin strategiassaan tavoittelee.

Helsingin kaupungille kansalaisten yhdenvertaisuus on tärkeää aina varhaiskasvatuksesta alkaen. Se näkyy laatukriteereinä, joiden avulla kaupunki ohjaa toimintaansa ja palveluntarjoajiaan. Kun kyseeseen tulee startup- ja kasvuyritysten edistäminen sellaisia yhdenvertaisuuden laatukriteereitä, jotka huomioisivat inklusiivisuuden monipuolisesti ei ole olemassa. Kaiken ytimessä on skaalautuva liiketoimintamalli, joka perustuu vallitsevaan talousjärjestelmään. Siten maksimaalisten yhteisöverojen saaminen Suomeen on helpompaa koulukuntaisesti perustella. Mitä kaikkea muuta jää silloin huomaamatta?

Heidät, jotka ovat uskaltaneet lähteä yksin kasvua tavoitteleviksi yrittäjiksi nykyinen järjestelmä jättää erityisen huonoon asemaan, vaikka yhdenlainen Piilaakson unelma on menestystarina, jossa yksinyrittäjä rakentaa yksisarvisen. Esimerkiksi Helsingin kaupungin kiihdyttämöihin ei oteta näitä mahdollisia tulevaisuudenlupauksia, koska palvelut ohjautuvat keskeisen julkisen rahoittajan, Business Finlandin, varhaisen vaiheen Tempo -rahoituksen kriteerien mukaan; yrityksessä on oltava vähintään kaksi täysipäiväistä työntekijää. Varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa ja kansalaispalveluissa yksilöiden jättämistä systeemin ulkopuolelle kutsutaan kiusaamiseksi ja eriarvoistamiseksi. Julkisessa startup- ja kasvuyritysten palveluekosysteemissä ei. Älä silti emmi startup-yrityksen perustamista yksin, jos sinulla on unelma. Rohkea löytää rinnalleen vertaisensa viimeistään kansainvälisestä yhteisöstä.

Inklusiivisuuden kautta voidaan rakentaa oikeudenmukaisempaa talousjärjestelmää

Miksi julkisten toimijoiden, kuten kaupunkien ja valtion tulisi startup- ja kasvuyritysten liiketoimintaa edistäessään sitten ottaa käyttöön muita kuin taloudellista menestystä ennakoivia laatukriteereitä? Pitkälle kehittyneessä sivistysyhteiskunnassa julkiset toimijat eivät voi sivuuttaa arvoja, kuten inklusiivisuutta, nopeiden taloudellisten mittareiden tieltä. Ne tulee sisällyttää taloudellisiin arvoihin ja mittareihin yrittäjyydenkin osalta, jotta voidaan aidosti rakentaa parempaa todellisuutta, kaupunkia, maata ja kestävää kansainvälistä yritystoimintaa niin kuin julkilausuttu on.

Se, mihin inklusiivisuuden tähden investoidaan startup- ja kasvuyritysten julkisissa palveluissa tänään realisoituu moninkertaisesti huomisen yritystoiminnassa, jossa on valoisa yhtenäisen yhteiskunnan tulevaisuus. Tulevaisuus, jossa kasvuyritykset onnistuvat älykkäällä tavalla disruptoimaan talousjärjestelmän itse markkinassa, koska niiden tiimeisssä toimii ammatillisesti, arvomaailmaltaan ja henkilökohtaisilta taustoiltaan moninainen uutta maailmanjärjestystä rakentava joukko.

Hannaliisa Johnson
Startup-yrittäjä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.