Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

”Etsi itsellesi ryhmä tai yhteisö, johon kuulua!”

Itseoppinut koodari

Pohjanmaalta kotoisin oleva Eeva-Jonna Panula, tuttavallisemmin Eevis, toimii Codento Oy-nimisessä yrityksessä fronttipainotteisena koodarina. Eevis on itseoppinut koodari, jolla on tutkinto venäjän kielestä ja kulttuurista. Aikaisemmin ura muodostui erilaisista asiakaspalvelullisista tehtävistä, leirinohjaajan hommista ja junnu-urheilun ohjaamisesta. Alanvaihto tapahtui käytännössä valmistumisen kynnyksellä, sillä jo silloin Eevikselle oli selvää, ettei hän tulisi löytämään itseään opiskelemaltaan alalta.

Kiinnostus koodaamiseen syttyi jo teini-ikäisenä, kun kesä vierähti koodatessa html:ää, CSS:ää ja JavaScriptiä sekä sivuja rakennellen. Koodaaminen oli mielettömän kivaa, mutta se jäi hetkeksi tuen puutteen vuoksi, ja elämä vei kohti venäjän kielen opintoja. Teiniaikoina innostanut koodaus palasi mieleen graduahdistuksen kourissa Eeviksen hakiessa elämälleen oikeaa suuntaa. Siitä se sitten lähti, ja päätös koodaushommien hakemisesta syntyi saman tien.

Koodariksi käytännön kautta itseoppinut Eevis eroaa muista alalla olevista, sillä suurimmalla osalla devaajista on taustallaan jonkinlainen alan koulutus, ja sen kautta kokonaisvaltaisempi, teorian ja käytännön yhdistävä kokemus. Toisaalta nopeasti muuttuvalla alalla ei selviä ilman jatkuvaa itsenäistä oppimista. Uuden oppiminen onkin sekä parasta, että haastavinta alassa, varsinainen kaksiteräinen miekka. Mahdollisuus oppia uutta tarjoaa suurta nautintoa, mutta on myös alan jatkuva vaatimus, jolle ei kuitenkaan aina ole aikaa, mikä saattaa toisinaan olla myös hyvin uuvuttavaa.

IT-ala tarvitsee monenlaista diversiteettiä

Ensimmäinen työpaikka aukesi yllättävän helposti ja nopeasti vain kuukauden työnhaun ja ensimmäisen haastattelun jälkeen. Sen jälkeen selvisi kuitenkin juniorien vaikeus saada alan töitä verrattuna kokeneempiin senioreihin. Useat yritykset hakevat vuosien kokemusta kerryttänyttä, monipuolista osaajaa, jolloin vähemmällä kokemuksella varustetuille junioreille ovet eivät aukea välttämättä edes haastatteluun.

Eevis on usein pohtinut erilaisissa tilanteissa, johtuuko tietynlainen uskottavuuden puute sukupuolesta vai kokemattomuudesta. Esimerkiksi eräässä aikaisemmassa työpaikassa hänen jo kuukausia aikaisemmin eteenpäin ajamansa asia otettiin tosissaan kiireellisenä vastaan vasta, kun sen nosti uudestaan esille kokeneempi miespuolinen kollega. Vastaan on tullut myös stereotypioilla väritettyä koodareihin ja naiskoodareihin liittyvää huumoria. On huolestuttavaa, että jopa IT-alan sisäisessä keskustelussa leimataan ihmisiä, ja väitetään, ettei nainen olisi biologisesti soveltuva alalle. Onneksi on kuitenkin paljon myös tällaisten asenteiden murtamiseen pyrkivää vastavoimaa, mikä herättää toivoa. Sukupuoli onkin näyttäytynyt työnhaussa myös positiivisena, massasta erottavana tekijänä. Onneksi myös nykyisessä huipputyöpaikassa on naiskoodarin todella hyvä olla.

Diversiteetti on hyvin keskeinen teema, ja onkin tärkeää saada alalle erilaisia ihmisiä erilaisista taustoista, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä, eri kulttuureista ja maista, mutta myös suomen sisäisesti eri kulttuureista. Laajalla taustalla olevilla ihmisillä varustettu tiimi laajentaa näkökulmaa, sillä yksi voi osata ajatella asiaa yhdeltä, toinen toiselta kantilta. Erilaiset kulttuuri- ja koulutustaustat sekä elämäntarinat tarjoavat monipuolisempia ratkaisuja. Mimmitkoodaa-ohjelma on todella hienossa asemassa viemässä asiaa eteenpäin.

Mentoroinnin ja sosiaalisten verkostojen voima

Toinen hyvin tärkeä teema on mentorointi. Eevis kokee olleensa hyvin onnekas, sillä ensimmäisessä työpaikassa kohdalle osui varsinainen huipputyyppi, joka jaksoi katsoa perään, vastata kysymyksiin, ja olla aidosti mentori. Valitettavasti matkan varrelle on mahtunut myös päinvastaisia, mentorointitaidottomia tapauksia. Loistomentoria on kuitenkin osaltaan suuri kiittäminen siitä, että Eevis on alalla edelleen. Mentorointi ja mentorointitaidot ovat avainasemassa vähemmän kokeneiden, mutta oppimiskykyisten juniorien kasvattamiseksi huippuosaajiksi.

Itseoppineena koodarina tukea ei ole aina ollut saatavilla, ja koodaamisen alkutaival taittui aikalailla yksin opetellen. Koodariverkostoja ei ollut, eikä apua uskaltanut kysyä. Eevis kokee, että matka olisi ollut hyvin erilainen, mikäli hän olisi löytänyt itselleen yhteisön, johon kuulua. Oppiminen olisi ollut verkostoitumisen avulla luultavasti nopeampaa. Itselleen kannattaakin etsiä jonkinlainen virtuaalinen tai fyysinen ryhmä tai yhteisö, johon kuulua, ja josta kysyä apua. Eevis kannustaa lisäksi kaikkia koodaamisesta haaveilevia uskaltamaan kokeilemaan, sillä siinä ei voi käytännössä menettää mitään. Se voi olla kuitenkin todella kannattavaa, sillä sen avulla voi parhaimmillaan löytää juuri sen jutun, mitä aidosti elämässään haluaa tehdä.

Haastattelimme:

Eeva-Jonna Panula
Software Developer
Codento Oy

Jaa juttu somessa:

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Viimeaikaiset blogaukset

Seuraa Facebookissa

Tilaa #mimmitkoodaa uutiskirje!

Tilaamalla uutiskirjeen hyväksyt käyttöehdot.