‹ Takaisin Blogit-pääsivulle

Englanti työkielenä – why not?

· Blogi · Milja Köpsi

Onko ohjelmistoalalla pakko osata sujuvaa englantia? Minkälainen merkitys kielellä on työyhteisössä? Onko kielitaidon puuttuminen automaattisesti esteenä työllistyä alalle?

Kun puhutaan kansainvälisestä yrityksestä, ei englanninkieleltä voi välttyä – oli ala mikä tahansa. Lähtökohtaisesti yritys koostuu tällöin useista eri kansalaisuuksista ja harvoin suomi on kieli, jota kaikki sattuisivat puhumaan tai edes ymmärtämään.

Ohjelmistoalalla englanninkieli on moneen muuhun alaan verrattuna vahvemmin läsnä myös silloin, kun yritys on täysin suomalainen. Vaikka työkavereiden kanssa ei tarvitsisikaan päivittäin puhua englantia, on alan terminologia hyvin pitkälle sillä tasolla, ettei kääntäminen sujuvaksi suomeksi ole edes mahdollista.

Tässä kirjoituksessa pääset tutustumaan ison kansainvälisen ohjelmistoalan yrityksen, Ericssonin, työntekijöihin ja heidän kokemuksiinsa kielitaitoon liittyen.

Korkea vaatimustaso on usein vain oman pään sisällä

Anna Larmo työskentelee tällä hetkellä tiimissä, jossa suomenkielisiä tekijöitä on vain yksi kappale – hän itse. Yhteisenä kielenä on luonnollisesti englanti, mutta kukaan tiimissä ei ole natiivi puhuja. Näin ollen kielen osalta ollaan niin sanotusti samalla viivalla ja tämä on myös varsin yleinen tilanne kansainvälisissä yrityksissä.

“Tosi harva on oikeasti natiivi englanninkielen puhuja, eikä lähtötason muutenkaan tarvitse olla korkea – kielihän on usein sellainen asia, että sen oppii kun sitä vaan rohkeasti alkaa käyttämään. Tällä alalla englanti on läsnä jatkuvasti ja meillä myös kaikki dokumentit ja kokoukset ovat englanniksi. Englantia kuulee ja näkee ja sitä joutuu lukemaan päivittäin eli töissäkin se kielitaito kehittyy ihan väistämättä jo tosi lyhyessä ajassa”, Larmo kertoo.

Larmo on itse jo lukioaikoina lähtenyt vaihto-oppilaaksi ulkomaille, joten englantia hän on oppinut puhumaan sen myötä. Larmo kuitenkin muistelee alun olleen todella vaikeaa kun meni uuten maahan ilman sujuvaa kielitaitoa. Hän rohkaiseekin lähtemään ulkomaille jos kielen oppiminen tuntuu haastavalta Suomessa:

“Pakko toimii usein hyvänä motivaationa. Kun lähtee paikkaan, missä ei voi kuin puhua sitä englantia niin siinä kyllä oppii ja rohkaistuu.”

Larmo muistuttaa myös, että itselleen on oltava armollinen, eikä kukaan heillä töissä naura tai kiinnitä huomiota, vaikka kieltä ei osaisi niin hyvin. Ääntäminen tuottaa haasteita yhtä lailla myös muille kuin suomalaisille. Eri maista kotoisin ja eri tavoilla ja aksenteilla puhuvien ymmärtäminen voi olla haastavaa jopa sellaiselle, joka puhuu englantia äidinkielenään.

“Se on ehkä meillä Suomessa haasteena, kun me asetetaan itsellemme niin korkea vaatimustaso. Ei haluta näyttää tyhmältä tai huonolta muiden silmissä. Täytyisi harjoitella itsemyötätuntoa ja sitä, että itselleen saa ja pitää antaa aikaa ja armoa”, Larmo toteaa.

Tärkeintä on tulla ymmärretyksi

“Ohjelmistoalalla ollaan armollisessa ympäristössä, koska harva on natiivi englanninkielen puhuja eli tietyllä tapaa kaikki on samalla tasolla. Se on ihan sama tuleeko pieniä kielioppivirheitä tai lausuuko jonkun asian vähän hassusti. Tärkeämpää on, että tulee ymmärretyksi”, kertoo Kati Ilvonen, joka on myös tottunut käyttämään englantia päivittäisessä työssään Ericssonilla.

Työhistoriansa alussa Ilvonen koki, ettei hänen oma englanti ollut kovin vahvalla tasolla ja senpä vuoksi hän teki saman peliliikkeen kuin Larmo ja suuntasi vaihto-oppilaaksi ulkomaille, tässä tapauksessa Australiaan. Lukemalla oppii paljon, mutta Ilvonen jakaa saman ajatuksen Larmon kanssa myös siitä, että kielen oppii vain sitä käyttämällä ja rohkeus puhumiseen saavutetaan vain kieltä puhumalla.

“Kynnys puhumiseen kasvaa helposti jos englanninkieltä ei pääse käyttämään. Esimerkiksi oman äitiysloman aikana huomasin tämän tapahtuneen. Työympäristössä kielen pariin on kuitenkin luontevaa palata, koska osa inklusiivisuutta on juurikin se, että kaikki ollaan samalla viivalla. Jos vaikka kokouksessa on aluksi pelkästään suomalaisia, vaihdetaan kieli välittömästi englanniksi mikäli joukkoon liittyy yksikin henkilö, joka ei puhu suomea”, Ilvonen kertoo.

Voiko lähtötaso olla pyöreä nolla?

Larmo ja Ilvonen painottavat molemmat sitä, että perustason osaamisella pärjää jo pitkälle ja kielitaito kehittyy työn yhteydessä. He kuitenkin kannustavat opiskelemaan englantia jos lähtötaso on pyöreä nolla. Tämä jo puhtaasti sen vuoksi, että koodaamisessa ja ohjelmoinnissa käytetään englantia. Lisäksi, vaikka yritys olisi täysin suomalainen, töitä tehdään yleensä enemmän ja vähemmän kansainvälisten yritysten ja kollegoiden kanssa, jolloin kommunikoinnin osalta englannin ymmärtäminen ja ymmärretyksi tuleminen ovat tärkeässä roolissa.

“Koodaus ja teknologia alana on muutenkin sellainen, joka koko ajan muuttuu. Eli ylipäänsä on oltava valmis oppimaan ja myöntämään itselleen ettei osaa. Tärkeintä on rohkeus ja uskallus harjoitella”, Larmo kommentoi ja jatkaa:

“Kannattaa myös asettaa paljon realistisia tavoitteita ja niiden avulla opiskella kieltä. Vaikka lähtötaso olisikin nyt nolla, ei se tarkoita sitä, etteikö voisi nopeasti kehittyä”.

Yhtenä esimerkkinä Ilvonen nostaa erään sisäisen valmennuksen, jonka hän piti aikanaan Kiinassa. Yksi valmennukseen osallistuneista työntekijöistä oli todella arka englanninkielen suhteen – hän ei osannut puhua kieltä ja ymmärsi sitä vain vähän. Ilvonen rohkaisi kyseistä työntekijää ja vakuutti, että ei haittaa ja kieli tulee kyllä ajan myötä, vaikka alkuun oppiminen olisikin hidasta. Jo valmennuksen kolmantena päivänä Ilvonen huomasi, kuinka rohkaisu oli auttanut työntekijää ja hänen kielitaitonsa oli jo tässä ajassa muuttunut paljon sujuvammaksi, vaikka englantia oli puhuttu vasta parin päivän ajan.

Kehitys tapahtuu usein vauhdilla sellaisten henkilöiden kohdalla, joilla on mahdollisuus käyttää kieltä päivittäisessä työssään ja tämä etu ohjelmistoalalla on lähtökohtaisesti aina.

Merkitys työyhteisössä ja elämässä

Larmo ja Ilvonen pitävät molemmat luonnollisena sitä, että työyhteisössä puhutaan englantia. Kommunikointi on tärkeässä asemassa – ei pelkästään siksi, että sen avulla voidaan jakaa työtehtäviä, raportoida niistä ja pitää kaikki osapuolet ajan tasalla – vaan siksi, että sen avulla jokainen voi saavuttaa yhteenkuuluvuuden tunteen.

Larmo ja Ilvonen vahvistavat, että kertaakaan ei ole ollut tilannetta, jossa kaikki työyhteisön jäsenet olisivat suomalaisia. Siksi on valtavan tärkeää, että jokaisen kollegan ja yhteistyökumppanin kanssa kommunikointi onnistuu yhtä ja samaa kieltä käyttäen.

Yhteisellä kielellä on merkittävä rooli myös inklusiivisen työyhteisön saavuttamisessa. Kaikkien näkemykset ja mielipiteet voidaan ottaa huomioon, kun puhutaan samaa kieltä. Lisäksi rekrytointeja ajatellen yrityksen on mahdollista palkata henkilö, joka ei osaa lainkaan suomea ja täten hakijoita ei tarvitse rajata vain suomenkielisiin ehdokkaisiin.

“Kielen kautta oppii paljon myös muista ihmisistä ja eri kulttuureista. Kun työskentelee isossa globaalissa yrityksessä saa luotua ihmissuhteita ja kontakteja ympäri maailmaa. Näistä voi olla iloa myös työn ulkopuolella ja tärkeää on muutenkin ymmärtää se, että kielitaito avaa laajemmin koko maailmaa ja omaa ymmärrystä”, Ilvonen tiivistää.

Yhteenvetona todettakoon, että perustaso englanninkielen osaamisesta riittää todella hyvin voidakseen työllistyä alalle, mutta tärkeää on valmius jatkuvaan oppimiseen, sekä itsensä kehittämiseen. Tämä koskee toki myös muita alan osa-alueita – jatkuvasti kehittyvässä teknologian maailmassa on oltava myös itse valmis kehittymään, armollisuutta unohtamatta!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.